Vuosi ja 2 päivää sitten syntyi pieni karvainen hurmuripoika. Enhän mä sitä tosin silloin vielä osannut aavistaakkaan, hamsteri siinä missä muutkin.
Kesän kutveilla pieni hamsumies saapui meille, ja karkasikin samana iltana tekemään tutkimusretkeä uuteen kotiin. Pieni käppänähän tuo oli pitkän aikaa, mutta ison miehen ego sitäkin suurempi! Kaikkea ja kaikkia oli kiva purra, hiukset ehdottomana ykkösenä.
Ajan myötä skitsolapsesta kasvoi kunnon hurmuripoika, joka jyräsi tiensä ykköshamsteriksi Urho-papankin ohi, ja nauttii edelleen lellihamsun etuuksista keikkumalla iltaisin olkapäällä ja osallistumalla aktiivisesti datisteluun ( hgy565 T. Abrax). Lempeä, löysä, hömelö, muhkea ja rakastava mustakarhu. ♥
Ihan uskomatonta mitä yksi pieni hamsteri voi tehdä ihmiselle, onkohan toi hamsteri ollenkaan? ;__;
Kiitos Abraxin kasvattajalle, Saskialle, tästä upeasta pojasta! :3